Qvidjan tila Paraisilla on yksi Pelto-Observatorion tutkimustiloista. Tila sijaitsee Itämeren rannalla Lounais-Suomessa, ja sillä on pitkä historia. Tilalla sijaitsee keskiaikainen harmaakivinen linna ja tilan peltoja on viljelty yli tuhannen vuoden ajan. Nykyään tilalla kokeillaan ja tutkitaan ravinteiden kierrätystä ja erilaisia ympäristöystävällisiä ja hiiltä sitovia maataloustoimia, joiden avulla vältetään ravinteiden huuhtoutumista Itämereen. Tilan pelloilla tehdään Carbon Action -tutkimusta monin mittausmenetelmin.
Qvidjan pelloilla pyritään lisäämään maaperän hiilimäärää käyttämällä eloperäisiä maanparannusaineita ja välttämällä torjunta-aineiden käyttöä. Hiilen sitominen maaperään aloitettiin parantamalla maan rakennetta viljelemällä nurmea.
Pellot on siirretty viljelykiertoon, jossa kotimaisilla lajeilla ja typensitojakasveilla on tärkeä rooli. Viljelykierto hyödyntää erilaisia kasveja, joilla on erilaiset ominaisuudet ja jotka täydentävät toisiaan, edistäen maaperän monimuotoisuutta ja sen kykyä sitoa hiiltä. Näin parannetaan maan rakennetta ja pyritään torjumaan rikkakasveja. Tavoitteena on pitää maa kasvipeitteisenä ympäri vuoden. Maanmuokkausta vältetään mahdollisimman paljon, koska se vapauttaa hiiltä maasta ilmakehään ja vähentää kasvien kykyä sitoa hiiltä.
Hyvin suunniteltu rotaatiolaidunnus on yksi tehokkaimmista tavoista sitoa hiiltä maatilalla. Qvidjan maata laiduntavat hevoset, Highland-karja ja lampaat. Eläinten valinnassa otetaan huomioon koko järjestelmä ja tilan perusperiaatteet. Hevosten, karjan ja lampaiden yhdistelmä varmistaa parhaan laidunnuksen ja rehun tehokkaan käytön, sekä auttaa esimerkiksi torjumaan loisia. Laiduntaessa pellot ja metsät saadaan hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla, mikä tekee niistä myös ihanteellisia biodiversiteetin lisäämiselle ja suojelulle.
Qvidjassa käytetään jatkuvatoimisia mittalaitteita. Mittausten avulla arvioidaan hiilen sitoutumista ja pysyvyyttä maaperässä.
Lisäksi maaperän olosuhteita, kuten lämpötilaa ja kosteutta, seurataan mittausantureiden avulla ja peltojen kasvipeitettä tarkkaillaan satelliittikuvien avulla.
Mittausten lisäksi hiilen sitoutumista tutkitaan yhdistämällä kerättyä dataa matemaattiseen mallintamiseen. Qvidjan tilan mittaus- ja mallinnustulosten perusteella on myös kehitetty maailman ensimmäinen, päivittäin päivittyvä 15 vuorokauden ennuste nurmipellon hiilitaseelle.
